Seuraavan hallituksen visioksi asetettava päästötön hyvinvointivaltio
Eduskuntavaaleihin on tänään 76 päivää ja osa puolueista on jo esitellyt suunnitelmiaan siitä mihin suuntaan Suomea pitäisi viedä. Myös ministeriöiden kansliapäälliköt julkistivat tänään raporttinsa siitä, mitä seuraavan hallituksen pitäisi tehdä. Lähiviikkoina on odotettavissa myös Valtiovarainministeriön kestävyysvajelaskelmien julkistaminen. Edellisten eduskuntavaalien alla VM:n rätingit olivat vahvasti nostattamassa kriisitietoisuutta talouden tilasta, puolueet kilpailivat leikkauslistojen pituudella ja TV-lähetysten vaalikeskusteluihin roudattiin tikittäviä velkakelloja.
On selvää, että talouden pitää olla pitkällä aikavälillä kestävällä pohjalla. Samoin on selvää, että ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää politiikkaa ei tehdä taskulaskinta tuijottamalla vain ensi vuoden budjettia, työllisyysastetta ja velan suhdetta BKT:hen. Kymmenen vuoden taantuman aikana tehdystä politiikasta tiedämme, mutta niukkuuden politiikan seuraukset jäävät nuorten ja tulevien sukupolvien hoidettavaksi. Esimerkiksi massiiviset koulutusleikkaukset ovat asia, joiden vaikutukset näkyvät vasta vuosien ja vuosikymmenten päästä. On korkea aika alkaa tehdä politiikkaa, jonka aikajänne ei ole ensi vuosi tai edes vaalikausi, vaan rohkeutta on riitettävä ratkaisuihin, jotka rakentavat kestävää tulevaisuutta paljon pidemmälle.
Aikamme keskeisiä kysymyksiä ovat ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja ympäristön tila laajemminkin. Olemme pitäneet Demarinuorissa näitä kysymyksiä viime vuosina vahvasti agendalla ja Demarinuorten ympäristötyöryhmä valmistelee juuri uusia linjauksia. Erityisesti siksi olen ollut iloinen siitä, että ilmastonmuutoksen torjuminen ja ympäristöasiat ovat nousseet erittäin vahvasti SDP:n agendalle. Se ei ole jäänyt huomaamatta muiltakaan, sillä Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavistokin totesi, ettei muista SDP:llä olleen koskaan näin vahvaa ympäristöpainotusta.
Olemme tottuneet siihen, että Suomessa hallitusohjelman keskeiset politiikan mittarit ovat olleet talouskasvu, työttömyys, velan määrä, kilpailukyky, ja veroaste. Ehkä olisi aika nostaa mittareiksi myös esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen määrä, osallisuuden kokemus, suoritettujen toisen asteen tutkintojen ja korkeakoulututkintojen määrä sekä kokoaikaiseksi muutettu työllisyysaste. Jos ilmastonmuutos ja ihmisten hyvinvointi halutaan todella ottaa vakavasti, on niihin liittyviä tavoitteita myös asetettava ja niiden toteutumista seurattava. Muuten on ilmeinen riski sille, että hyvät asiat jäävät hallitusohjelmassa korulauseiksi.
On aika muuttaa politiikan suuntaa. Suomi on pitkään ollut koulutuksen mallimaa, jonka järjestelmiä tullaan ihailemaan eri puolilta maailmaa. Seuraavaksi Suomen pitäisi olla malli sille, miten päästöttömästi toimiva hyvinvointivaltio rakennetaan. Olen varma siitä, että se on mahdollista tehdä.
Mikkel Näkkäläjärvi
Demarinuorten puheenjohtaja ja SDP:n eurovaaliehdokas
