Pitkittynyt stressi riskinä mielenterveysongelmille
Opiskelijoiden mielenterveysongelmat ovat kasvaneet hälyttävästi tämän vuosituhannen aikana. Yhteiskunnassamme jaetaan yhä vakavammin huolta lisääntyneistä mielenterveysongelmista. Nykyään käydään myös monipuolisemmin keskustelua siitä, kuinka ongelmiin tulisi puuttua. Vaikka aiheesta keskustellaan entistä avoimemmin ja ymmärretään niiden yleisyys, mielenterveysongelmien kanssa kamppailevat kokevat silti häpeää.
Terapiatakuu -kansalaisaloite onkin tällä hetkellä yksi keskeinen vaatimus aloittavalle eduskunnalle nopeuttaa mielenterveyspalveluihin pääsemistä. Tukensa aloitteelle ovat osoittaneet tällä hetkellä kaikki muut puolueet paitsi Perussuomalaiset. Seitsemän tähden liike ja Liike Nyt eivät ole puolestaan kommentoineet Suomen Mielenterveysseuran lähettämää kyselyä lainkaan. Terapiatakuu -kansalaisaloiteen mukainen lakimuutosehdotuksen läpi meneminen merkitsisi yhdenvertaisempaa mielenterveysongelmien hoidon saatavuutta, jota yhteiskunnassamme tällä hetkellä tarvitaan.
Torstaina 25.4.2019 vietetään toista kertaa Suomen historiassa Opiskelijoiden mielenterveyspäivää, jonka teemana on tänä vuonna stressi. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (2016) mukaan peräti 33 % opiskelijoista kokee arjessaan runsaasti stressiä. Luku on korkea, ja herättää paljon kysymyksiä. Mistä tämä johtuu?
Stressi on tila, joka kuuluu jokaisen elämään tavalla tai toisella – on myönteistä ja kuormittavaa stressiä. Onkin tärkeää osata erottaa nämä kaksi toisistaan, eikä suhtautua stressiin vähättelevästi. Toivon, että jokainen ymmärtäisi sen, että jatkuva stressi on suuri riski mielenterveysongelmien puhkeamiselle. Se syö yksilön voimavaroja ja samalla ruokkii yksilön ympärille jatkuvan kiireen oravanpyörää, joka lopulta ryöstäytyy käsistä aiheuttaen uupumusta. Korkeakoulu-uupumusta esiintyykin useammalla kuin joka kymmenennellä.
Moni stressiä kokeva vertaa itseään tarpeettomasti toisiin. On hyvä muistaa, että stressinsietokyky on yksilöllinen ominaisuus. Toiseksi, kiireellinen elämä usein linkitetään osaksi menestystarinoita, joka aiheuttaa ylimääräisiä suoriutumispaineita, jolloin omia voimavaroja ei enää kuunnella – sen sijaan omaa jaksamista aletaan romantisoimaan. On tärkeää, että jokainen kykenisi pitämään psyykkisestä jaksamisestaan huolen, vaikka kiireet ja muut arjen huolet tuntuisivatkin kaatuvan harteille. Arjen keskellä on hyvä ottaa aikaa itselleen, olla armollisempi itseä kohtaan, sillä aina ei tarvitse tehdä täydellä teholla. Ihmismieli on hauras, joka helposti särkyy, mutta ei korjaannu yhtä yksinkertaisesti.
Aino Rytkönen
