Nuorten aika!

Nuorten aika!


Vuosi 2018 oli suurten yhteiskunnallisten keskusteluiden aikaa. Pinnalle nousivat erityisesti nuoria puhututtavat aiheet kuten Me too ja Suostumus2018, ilmastonmuutos ja ympäristökysymykset, valemedia, Donald Trump, kasvisruoka, Brexit ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet, feminismi, syntyvyyden lasku ja yksilölliset elämäntapavalinnat, seksuaalivähemmistöjen oikeudet ja sukupuolten moninaisuus, festivaalit ja e-urheilu, mocktailit ja fitness.


Suomen nuoret ovat Euroopan tiedostavimpia ja seuraavat tarkasti niin Suomen kuin maailmankin uutisia. Tutkimuksista tiedämme, että nuoret ovat myös yhteiskunnallisista ilmiöistä ja vaikuttamismahdollisuuksista kiinnostuneita, kun samaan aikaan perinteiset vaikuttamisen kanavat kuten puolueet ja järjestöt kärsivät nuorten jäsenten kadosta. Järjestötaloihin vuosikokoukseen kerääntyminen ei ehkä enää houkuttele nuoria, mutta se ei tarkoita sitä, etteivätkö nuoret haluaisi vaikuttaa.


Pariisin vuoden 1968 opiskelijamellakoista tuli kuluneeksi 50 vuotta, Ylioppilastalon valtaamisesta tuli kuluneeksi 50 vuotta, 1960-luvun nuorten poliittisesta kulta-ajasta on 50 vuotta. Tuolloin saavutettiin monia nuorille tärkeitä tavoitteita, jotka alun perin leimattiin radikaaleiksi. Yhteiskunta on kuitenkin muuttunut dramaattisesti 50 vuoden aikana: elämme digitalisoituneessa, globalisoituneessa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa, jossa nuoret seuraavat ajantasaisesti yhteiskunnallisia twitter-keskusteluja, lähettävät omia videopohdintoja kotisohvalta Youtubeen tai Snapchattiin, kirjoittavat matkablogeja ympäri maailmaa ja osallistuvat lyhyellä aikavälillä järjestettyihin suuriin mielenosoituksiin ihmisoikeuksien puolesta.


Nuoret viestivät eri tavoin haluavansa muutosta ympäristöystävällisemmän, inhimillisemmän ja rajoittavista vanhoista rakenteista vapaamman yhteiskunnan. Aina nuoret eivät itsekään ymmärrä poliittisuuttaan, koska usein vaikuttaminen tapahtuu oman identiteetin ilmaisun, kulutusvalintojen tai somettamisen kautta. Näillä voidaan vaikuttaa joskus nopeastikin yhteiskunnan kehitykseen. Parhaimmat esimerkit löytyvät viime vuosilta #metoo -kampanjan muodossa.


Yhden asian liikkeiden kautta vaikuttaminen voi olla joskus tehokasta, mutta suurista linjoista päättää silti yhteiskuntamme parlamentaariseen järjestelmään demokraattisesti valitut henkilöt. Siellä nuorison ääni on suuressa vähemmistössä. Suomen kansanedustajista vain 5,5% on alle 32-vuotiaita ja Euroopan parlamentissa taas nuoria naisia ei ole!


On uuden nuorten vallankumouksen aika! Nuorten tulee koota ajatuksiaan yhteen ja päämäärätietoisesti tavoitella sitä yhteiskuntaa, jota todellisuudessa tulevaisuudeltaan haluaa. Olemme jo nähneet riittävästi, kuinka pääosin yli 60-vuotiaat miehet päättävät nuoren sukupolven tulevaisuudesta. Suurin osa nuorista on hyvin huolestunut ilmastonmuutoksesta ja toivoisi nopeampia toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Britannian Brexit-äänestyksessä suurin osa nuorista äänesti Brexitiä vastaan. Suomen tasa-arvoisen avioliittolain äänestyksessä kansanedustajat jakautuivat tarkasti aloitetta kannattaviin nuorempiin ja vastustaviin vanhempiin edustajiin.


Vuodesta 1972 ilmestynyt Lippu on uudistunut Lippu-mediaksi ja kokoaa nuorten yhteiskunnallisia mielipiteitä, ajatuksia ja kysymyksiä yhteen. Lippu käsittelee kysymyksiä maailmasta, ympäristöstä, ilmastonmuutoksesta, kulttuurista ja musiikista, koulutuksesta ja opiskelusta, uravalinnoista ja työelämästä, feminististä, taloudesta ja tulevaisuudesta. Lippu-mediaa kirjoittaa vapaaehtoinen nuorisoporukka. Kirjoitusten lisäksi Lipussa nähdään ja kuullaan ainakin myös filosofin, lääkärin ja oikeustieteilijän Universalismi -podcast, työelämän epävarmuutta käsittelevä Tilapäistö -podcast, Instagram-sarja kahden nuoren naisen poliittisesta järjestöelämästä ja kansanedustaja Erkki Tuomiojan Dear Eki -palsta, joka vastaa nuorten yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Lippu on muuttuva nuorten kanava, johon jokainen voi osallistua omalla äänellään.


Lippu on nuorten yhteiskunnallinen mielipide- ja kulttuurimedia. Tervetuloa mukaan!


Maria Mäkynen

päätoimittaja

Julkaise kommentti