Nollatoleranssi pikamuodille, peukku kriittiselle ajattelulle

Kuva: Sofia Nevalainen

Nollatoleranssi pikamuodille, peukku kriittiselle ajattelulle

Kapitalistisessa yhteiskunnassa päämäärättömästä kulutuksesta on tullut pahimmillaan hyväksyttävä normi.

 

Esimerkiksi joulun jälkeen alennusmyynneistä ostettiin taas käsittämätön määrä tavaraa ja tekstiilejä, suurilta osin ilman todellista tarvetta. Mutta onneksi me nykyään kierrätämme ja käymme esimerkiksi kirpputoreilla, eikö?

 

Emme ainakaan riittävästi, sillä brittiläisen MacArthurin säätiön vuonna 2017 julkaiseman tutkimuksen mukaan maailmanlaajuisesti kaikista valmistetuista vaatteista jopa 73 prosenttia päätyy kaatopaikalle tai poltettaviksi. Meillä Suomessa vuoden aikana hankitaan noin 13kg uusia tekstiilejä vuosittain asukasta kohti ja arviolta sama määrä poistuu käytöstä.

 

Ylikulutusta, millä kustannuksilla?

 

Tekstiiliteollisuus on maailman toiseksi saastuttavin teollisuudenala öljyn jälkeen. YK:n mukaan muotiteollisuus aiheuttaa yksin kymmeneksen maailman hiilidioksidipäästöistä ja sen hiilijalanjälki on suurempi kuin kansainvälisen lento- ja laivaliikenteen yhteensä. Tuntuu, että aihe on turhan vaiettu eikä saa huomiota globaaliin painoarvoonsa nähden riittävästi.

 

Yllä esitetyt ongelmat ovat valitettavasti vasta vain jäävuoren huippu ja muita kritisoitavia puolia on lukemattomia. Toisinaan otsikoihin nousevat työtekijöiden matalat, elinkustannuksiin riittämättömät palkat ja välillä kohistaan, kun kallis hinta ei korreloinutkaan vaatteen laadun tai eettisyyden kanssa. Osa yllättyy, kun kalliit huippumerkitkin jäävät kiinni esimerkiksi ammattiliittoon liittyneiden työntekijöiden irtisanomisesta.

 

Ideaalissa maailmassa ekologisesti kestämättömät kulutustavat ja pikamuoti jäävät historiaan, eikä omaa identiteettiä nojata nopeissa sykleissä vaihtuviin muotitrendeihin. Tyyliään voi uudistaa ja vaatevarastoja kerryttää myös päivänvaloa kestävillä tavoilla.

 

Tieto tekee vaatteiden kuluttajan mielen raskaaksi. Arvostetaan siis ostamiamme tekstiilejä, huolletaan niitä ja kiinnitetään huomiota mistä ja miten tuotettuna niitä hankimme. Pienistä puroista kasvaa iso joki, myös tässä tapauksessa.

 

Julkaise kommentti