Vad betyder hapanimeläkastike?

Vad betyder hapanimeläkastike?

Kun alkaa tapailla uutta ihmistä, jossain kohtaa on luontevaa tavata ja tutustua toisen kavereihin. Kun siis ensimmäistä kertaa tapasin nykyisen avopuolisoni kavereita, kyseessä oli kaksi puolisoni tavoin syntyjään porvoolaista ruotsinkielistä tyyppiä. Omaa silloista ruotsin osaamistani kuvaa, että siihen mennessä käytyjen lukion ruotsin kurssieni keskiarvo oli vähän päälle vitonen, ja näiden kavereiden suomi ei ollut kovin rutinoitunutta arkikäytössä. Lounastimme kiinalaisessa ravintolassa, ja merkittävin yhteinen keskustelu koskikin pohdintaa siitä, että hapanimeläkastike on ruotsiksi sötsur sås, mutta söt (makea) on eri asia kuin suomen sana imelä, jolle puolestaan ei oikeastaan ole vastinetta ruotsiksi. 

Mysiga fester och pratglada vänner

Tapailumme puolisoni kanssa vakavoitui, ja pian aloimme seurustella. Huomasin olevani yhä useammin juhlissa, illanvietoissa ja tilanteissa joissa enemmistön yhteinen kieli oli ruotsi. Melkein kaikkien suomen taito oli omaa ruotsiani huomattavasti vahvempaa, mutta totesin, että haluan olla osa porukkaa myös ruotsiksi, en vain suomeksi. Siispä käytin itsepintaisesti kaikkia osaamiani ruotsinkielisiä sanoja, sotkin sekaan tarvittavan määrän suomea, ja aloin omaksi yllätyksekseni ymmärtää nopeasti enemmän myös muiden puhetta.

Bit för bit

Ruotsin oppimisessa auttoi myös valtava määrä ruotsinkielistä loistavaa musiikkia josta en koskaan ollut kuullutkaan. Kielen oppiminen vaatii usein paljon toistoa, ja omalla kohdallani musiikki oli hyvä tapa kerrata. Käytän edelleen seuraavanlaista metodia: ensin kuulen kivan kappaleen, sitten yritän parhaani mukaan ymmärtää mistä siinä on kyse sanoituksia lukemalla, sitten käännän tuntemattomat avainsanat ja mahdollisesti muitakin. Sen jälkeen biisi soittolistalle ja kappaletta kuunnellessa yritän muistella mitä mikäkin kohta tarkoittaa!

Vad är det där som man sitter på, alltså tuoli? 

Olen nyt yli kolme vuotta käyttänyt ruotsia arjessani, ja edelleen opin uutta. Oppiminen ei myöskään ole lineaarista, vaan hyppäykset oppimiskäyrällä ja huonommat päivät kuuluvat asiaan. Tästä esimerkki kun hiljattain olin muuttoapuna kaverille joka oli myös mukana alussa mainitsemassani hapanimeläkastikekeskustelussa. Olimme heränneet aikaisin aamulla ja muuttopäivä oli jo pitkällä, kun yhtäkkiä iski täydellinen tyhjyys kun yritin miettiä mikä sana tuoli on ruotsiksi. En millään saanut sitä päähäni, vaikka olimme puhuneet tuoleista moneen otteeseen päivän aikana. Siinä tilanteessa tunsin oloni aavistuksen typeräksi, mutta myöhemmin sattumukselle on ollut hyvä nauraa.

Kiva, kivogare, kivogast

Olen todella kiitollinen itselleni siitä, että rohkaistuin niin pian käyttämään ruotsia myös itse. Kielen käyttäminen on jatkuvasti helpompaa, ja vuosien varrella olen oppinut myös rohkeammaksi. Osasyynä on toki taitojeni karttuminen, mutta myös se, että olen tajunnut kaikkien tekevän virheitä, myös omalla äidinkielellään. Tärkeimpänä syynä ovat kuitenkin ne lukuisat hetket kun olen huomannut, että se, että kommunikoin ruotsiksi suomen sijaan on ollut aidosti merkityksellistä.

Kielitaitoni ansiosta olen voinut tutustua kavereihin, ystäviin ja perheenjäseniin heidän omalla tunnekielellään ja oppia ymmärtämään lukuisia kieleen kätkettyjä kulttuurikysymyksiä. Ruotsi on ollut minulle portti uusiin lempibiiseihin, oivalluksiin maailmasta ja rakkaisiin ihmisiin.

Tekla Kosonen on vihreä maailmanparantaja, joka innostuu opiskelijapolitiikasta & exceleistä, palelee helposti ja rakastaa ruotsin kielen sanaa mys.

Julkaise kommentti